Indonesia on Kaakkois-Aasian valtio, joka koostuu noin 17 50o saaresta ollen näin maailman suurin saarivaltio. Indonesia on maailman neljänneksi väkirikkain valtio, jossa asuu arviolta noin 237 miljoonaa asukasta. Maahan on muuttanut väestöä mm. Malesiasta, Taiwanista ja Kiinasta ja näiden maiden kulttuurien vaikutus näkyy hyvin voimakkaana Indonesian kulttuurissa. Pääkaupunki Jakarta sijaitsee saarivaltion suurimmalla saarella Javalla.

Indonesian keittiössä maistuu makujen harmonia

Suurin osa, 86 % väestöstä, on muslimeja. Tämä näkyy myös ruokakulttuurissa, vaikka maa ei virallisesti ole islamilainen valtio. Sianlihaa ei juurikaan syödä ja myös Halal-liha ja -elintarvikkeet ovat suosittuja.

Indonesialainen ruokakulttuuri on rikasta ja vaihtelevaa. Keittiölle on tyypillistä mausteiden vastakohtaisuuksien harmonia, tulinen kohtaa viilentävän ja hapan makean maut. Tuliset pippurit, yrtit ja mausteet yhdistetään makeaan palmusokeriin, maapähkinöihin, sitruunaruohoon, tamarindiin ja kookosmaitoon.

Indonesialaisessa ruoassa ei ole niin ääri makuja kuin thaimaalaisessa ruoassa ja se on pyöreämpää kuin kiinalainen ruoka. Kuitenkin kaikki edellä mainitut keittiöt käyttävät paljon samoja raaka-aineita.

Yhdessä maakunnassa saatetaan syödä hyvin tulisesti maustettuja ruokia ja toisessa mietoja ja makeita. Perinteestä, uskonnosta, maaperästä ja ilmastollisista oloista riippuen joka saarella on oma alueellinen ruokalajinsa, joista osa on levinnyt osaksi koko Indonesian ruokaperinnettä.

Riisi on useimmilla alueilla pääraaka-aine, jota tarjotaan erilaisten mausteisten kasvis- ja liharuokien kanssa. Nuudeleilla on myös vahva asema indonesialaisten keittiöissä. Ruokalajit vaihtelevat pienistä kulhoista sambalia mausteisiin kookospähkinöillä, pippureilla tai äyriäistahnalla höystettyihin lisukkeisiin. Lisäksi tarjolla on usein rapeita katkarapulastuja eli "krupukeja". Ruoanvalmistus pohjautuu erilaisiin maustetahnoihin eli bumbuihin, joissa eri maut ovat harmoniassa keskenään.

Indonesiassa syödään yleisesti lusikka oikeassa ja haarukka vasemmassa kädessä, mutta indonesialaiset pitävät edelleen myös sormin syömisestä ja sen vuoksi riisi tarjoillaan pehmeänä ja tahmeana.

Ruoanvalmistus

Indonesialainen keittiö on tyypillinen aasialainen keittiö; höyryttämistä, uppopaistamista, wokkaamista, erilaista paistamista ja grillaamista. Keittiö pohjautuu erilaisiin maustetahnoihin (bumbu), joissa raaka-aineina mm. shalottisipulia, valkosipulia, tuoretta ja kuivattua chiliä, kuivamausteita, kurkumaa, inkivääriä, galangalia, lopuksi tamarindia ja katkaraputahnaa. Tahnat valmistetaan laakealla kivimorttelilla ja ruokaa valmistettaessa tahnaa paistetaan öljyssä muutama minuutti. Sen jälkeen lisätään liha tms ja lopuksi neste esim kookosmaito ja/tai kanaliemi. Banaaninlehtiä käytetään Indonesiassa paljon tarjoiluastioina, kääreinä ja kypsytys ja haudutus astioina esim. äyriäisille ja kaloille sekä jälkiruoille.

Tunnetuimmat ruokalajit

Satay
Kanasta, lampaasta, naudasta tai porsaasta tehtyjä vartaita bambutikussa, jotka grillataan ja tarjoillaan satay kastikkeen kanssa. Vartaita voidaan myös grillauksen aikana marinoida kastikkeella. Satay-vartaita tarjoillaan sekä katukeittiöissä että huippuravintoloissa. Satayta pidetään Indonesian kansallisruokana ja siitä löytyy kymmeniä eri variaatioita saarilla.

Rendang
Aito Rendag on ainutlaatuisen makuinen kuiva curry, jonka maku syntyy karamellisoidusta kookoksesta. Yleensä naudanlihasta valmistettava lihapata, joka on paikallista juhlaruokaa ja sitä tarjotaan usein vieraille. Nautaa haudutetaan kookosmaidossa erilaisten mausteiden kanssa, joita voi olla muun muassa inkivääri, galangal, sitruunaruoho ja erilaiset chilit. Ruokaa haudutetaan niin pitkään, että nesteen haihduttua hauduttaminen kääntyy jo paistamiseksi, näin mausteet imeytyvät parhaiten lihaan. Jos pata valmistetaan linnusta, sitä ei hauduteta aivan yhtä pitkään.

Nasi Goreng
Erittäin suosittu ruokalaji koko Indonesiassa, joka on valmistettu paistetusta riisistä ja kasviksista. Nasi Gorengiin käytetään yleensä edelliseltä päivältä jäänyttä keitettyä riisiä, soijakastiketta, valkosipulia, shalotti- tai kevätsipulia ja kananmuna paistetaan riisin sekaan. Syödään myös aamiaiseksi.

Mie Goreng
Valmistetaan paistetuista nuudeleista samaan tapaan, kuin Nasi Goreng.

Gado Gado
Höyrytetyistä kasviksista, tofusta ja kananmunista valmistettu salaatti, jota tarjotaan sataykastikkeen kanssa.

Krupuk eli katkarapulastut
Indonesiassa on erittäin laaja kirjo erilaisia krupukeja, niitä valmistetaan jopa hedelmistä. Pääraaka-aineena yleisesti käytetään kuitenkin rapuja, tapiokajauhoja ja vettä. Taikina sekoitetaan, höyrytetään, leikataan paloiksi ja kuivatetaan auringossa. Lopuksi ne uppopaistetaan pikaisesti ennen tarjoilua.

Soto Ayam
Kanakeitto

Rijstaffel eli riisipöytä
Riisipöytä kostuu useista kymmenistä pienistä ruoka-annoksista ja eri tavoin valmistetusta riisistä. Riisipöytä on saanut alkunsa Hollantilaisten maustekauppiaiden järjestämistä juhlista, joissa tarjoiltiin valtavia määriä eri ruokalajeja vieraille. Nykypäivän riisipöytä on buffet-pöydän tyylinen juhlava ateria. Kyseistä ruokalajia tarjoillaan vain joissain suurimmissa hotelleissa, eikä se ole niinkään paikallisten suosiossa. Nykyään riisipöytää tarjoillaan enemmänkin Hollannissa Indonesialaisissa ravintoloissa.

Indonesialaiset raaka-aineet

Riisi on ruoan perusta, johon ruoka-annokset pohjautuvat. Indonesiassa on kymmeniä eri riisilajikkeita. Indonesialainen riisi on yleensä tarttuvaa, ei kovin pitkää, sen voisi todeta muistuttavan puuroriisiä.

Katkaraputahna eli trassi tai balachan valmistetaan paahdetuista katkaravuista ja siinä on melko voimakas ominaistuoksu. (Vertaa esim. kalakastike.) Tahna kuumennetaan yleensä ennen käyttöä, näin sen ominaishaju miedontuu ja maku korostuu. Katkaraputahnaa käytetään paljon ruoanlaitossa ja se on yleensä perustana monissa curryissa ja kastikkeissa. Käytetään myös joidenkin Sambal seosten raaka-aineena.

Kemangleaf (sitrusbasilika) lisätään ruokaan vasta juuri ennen tarjolle laittoa tai tarjotaan raakana kaalin, vihreiden papujen ja kurkun kanssa kalan ja ankan lisäkkeenä.

Candlenut (tingkih/kemiri) raastettuna ruoan joukkoon, esim curryissa ja currytahnoissa. Ei voi syödä raakana, se on aina kypsennettävä. Sakeuttaa ja maustaa ruoan täyteläiseksi. Voit kokeilla korvata esim.
macademiapähkinöillä.

Kookos (kelapa), moni raastaa vielä itse pähkinän ja valmistaa maidon, toreilta saa ostaa tuoretta raastettua kookosta

  • maapähkinä (kacang tanah)
  • palmusokeri
  • Soijakastikkeet, makea -ketjap manis ja suolainen -ketjap asin
  • Tamarindi
  • Valkosipuli
  • shalottisipuli , ruoanvalmistuksessa ja friteerattuna koristeena
  • Inkivääri
  • Fingerroot (inkiväärin sukulainen)
  • Kiinalainen selleri
  • Chilit (cabai, also called cabe or lombok)
  • Sitruunaruoho (serai)
  • Limetti ja kaffirlimetti , useita eri lajikkeita, esim. pieni limetti
  • Pandan lehti, jälkiruokiin ja kakkuihin
  • Salam Leaf (daun salam)
  • Kencur, muistuttaa inkivääriä ja galangalia

Mausteet

Reseptejä Indonesiasta